En olisi koskaan uskonut, että yhden läksiäistekstin kirjoittaminen voisi olla ihan ylitsepääsemättömän vaikeaa, mutta osoitin luuloni täysin vääräksi. Nyt kun istun täällä Helsinki-Vantaan lentokentällä niin pää lyö ihan tyhjää. Tässä tsiigailin tätä lentolippua mun kädessä ja kyllä se näyttää, että 23.40 ampaisen kohti korkeuksia. Pari tuntia sittenen vielä uskonut, että tämä hetki koittaa vielä, kun rinkka on (toivottavasti) turvallisesti matkalla koneen ruumaan ja kökin täällä odottamassa koneen lähtöä.
Valehtelisin todella pahasti jos väittäisin, että matkan valmistelu on melkein yhtä ihanaa kun itse matkanteko. Eilen kiertelin epätoivon vallassa Sellossa hankkimassa viime hetken tavaroita. Ostin itselleni kyllä maailman parhaan ensiapupakkauksen, eli 16 caffin ihanaa suklaakonvehtia. Jos niillä ei selviä vaikeuksista niin ei sitten millään!
Viimehetken ostoksia
Tälläisiin busseihin ei vähään aikaan törmää.. Siinähän kävi sitten niin, että sen sijaan, että olisin pakannut lähtöä edeltävänä päivänä, päätin jättää viimeiset pakkaukset vasta lähtöpäivälle, mikä osottautui erittäin miellyttäväksi pakkaustaktiikaksi. Saattaa olla, että pari ärräpäätä pääsi ja muutaman tuskan kyyneleenkin taisin tirauttaa, mutta nyt se rinkka oikeasti on pakattu ja ehkä jo koneessa.
Eilen kello 23.40 eli 24 h lähtöön
Suklaata!!Ennen matkalle lähtöä ehdin myös viettää tämän vuoden joulun ja romanttiset syyshäät takapihalla. Hopeasormus sormessa on hyvä hymyillä. Vain sulhanen puuttui, mutta ei kai se nyt niin justiinsa ole. Voi olla, että sormuksen ostaminen pelastaa minut monelta epätoivotulta kommellukselta. Äkkiä en olekaan enää 19-vuotias tyttö yksin Aasiassa vaan onnellisesti kihloissa.
Mutta anyway. En oikein ehdi kirjoitella nyt enempää, koska boarding time lähestyy kovaa vauhtia. Halusin vaan sanoa, että mulla tulee teitä ihan kaaaaauhea ikävä. Kun piti kävellä turvatarkastukseen aivan yksin ja äiti, iskä, Riikka ja Laura vilkuttivat takana, tuli kyllä tosi haikea fiilis. Mutta eihän muutama kyynel koskaan pahaa tee. Ette tiedä, kuinka ihanaa on kun te kaikki välitätte ja lähettelette tsemppiviestejä ja soitatte onnea matkaan puheluita vielä tänne kentälle. Oho, nyt tipahti yksi kyynel vielä tähän tabletille. Mutta kun on niin hienoa kun on tollasta ihmisiä ympärillä! <3
Tästä matkasta tulee varmasti ihan mieletön elämys. Jotain sellasta, mitä en voi edes vielä ymmärtää. Mutta kyllä uskoisin, että olen valmis taistoon. En tiiä saako tästä mitään selvää, mutta Heippahei Suomi ja tervetuloa Fiji ja 38 astetta. Ens vuonna nähdään :)
Riina
Vau Riina! Onnellista ja siunattua matkaa sulle, (en ole uskovainen mutta uskon että tälläisessa tilanteessa siunauksestakin on hyötyä ja se tuo turvaa). Aivan uskomatonta, että sä päätit ja myös uskalsit lähteä tollaista kokeilemaan! Sä tiedät, että sä tuut pärjäämään, ja jokainen sun kaveri täällä pitää sun puolesta peukkuja, jotta kaikki sujuisi niin kuin sä itse toivot ja halajat:)
VastaaPoistaPidä itsestäsi huolta ja muista nauttia sielusi kyllyydestä !!
T. entinen koulututtu vaskiksesta, joka salaa aina on ihaillut sun päättäväisyyttä.